Yle uutisoi tänään, että Suomeen on syntynyt käännytettyjä turvapaikanhakijoita piilotteleva verkosto. Piilottaminen yksityishenkilöiden koteihin alkoi, kun Maahanmuuttovirasto nopeutti turvapaikkapäätösten tekemistä touko-kesäkuun vaihteessa. Samalla myös kielteisiä päätöksiä alkoi tulla yhä enemmän.
NOSTAN VERKOSTOLLE HATTUA!
Onnea Feministinen puolue – rohkea avaus! Suomalainen poliittinen kenttä tarvitsee ehdottomasti juuri nyt rämäpäisyyttä ja tinkimätöntä arvojen puolustusta. Samoin kuin aktiivisia toimijoita, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon näiden arvojen puolesta.
Feministinen puolue moninaistaa kiistatta suomalaista poliittista kenttää, ja tuo sille toimijan, joka esimerkiksi Ruotsissa on ollut vuosikymmeniä.
Samalla vastaanotan uutisen ristiriitaisesti.
Viikonloppuna Suomea kuohutti – aiheesta – Gashaw Khaleel Hamadin ja hänen kolmevuotiaan lapsensa Sämä Huner Ali Muhammed käännytyspäätös heidän perheenyhdistämishakemukseensa. Hamadin miehellä Huner Ali Muhammedilla on Suomessa pysyvä oleskelulupa ja oleskelulupa myönnettiin myös perheen kolmikuiselle vauvalle. Äiti ja kolmivuotias sen sijaan häädetään näillä näkymin Suomesta tämän viikon lopussa.
MAAHANMUUTTOVIRASTO perustelee päätöstään muun muassa näin:
”Gashaw Khaleel Hamad, olet terve, työkykyinen nainen. Sinulla on miespuoleisista sukulaisista koostuva turvaverkko kotialueellasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei asiassanne ole esitetty perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.”
Päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen, mutta valitus ei mennyt läpi. Parhaillaan perhe odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä valitusluvasta ja käännytyspäätöksen täytäntöönpanokiellosta.
Päätös on pöyristyttävä – mutta valitettavasti ei yllättävä: olemme koko kevään selvittäneet Mari Tapanisen ja Viljami Kankaanpään kanssa tutkimushankkeessamme Bodies of Evidence sitä, mikä on ‘lapsen edun’ rooli perheenyhdistämispäätöksissä. Tämä päätös on löydöstemme kanssa hyvinkin linjassa.
Eilen 18.5 Narikkatorin valtasi 300 päiväkotilapsen flash mob, jossa tanssittiin Sata Salamaa. Kappaleen valinta on helppo ymmärtää: se on ollut meidänkin nelivuotiaan suosikki viime syksystä. Sitä on laulettu keuhkojen täydeltä päivästä toiseen, samalla bebaa heiluttaen. Kerran sain häntä hakiessani peräti privaattiesityksen, jonka seurauksena koko päiväkodin piha raikasi.
Elina Pirjatanniemi kommentoi tänään (epäsuorasti) Turun Sanomien kolumnissaan Kimmo Sasin raporttia ihmis- ja perusoikeusasiantuntijoiden ‘fundamentalismista’. Kirjoitin itse pari päivää sitten osin Sasin tulkintoja puoltavan kannanoton.
Nimesin oman kannanottoni ‘päivän eriäväksi mielipiteeksi’, koska osasin lukea ihmisoikeuskentän näkökulman siihen. Elina Pirjatanniemen kolumni vahvistaa arvioni.
Hänen kirjoituksensa sisältää myös hyviä pointteja, mutta tämä määritelmä kaipaa syvennystä: “oikeus on kivettynyttä politiikkaa”.
Somessa on kauhisteltu Sasin raporttia ”Lain vartijat – perustuslaki on ehdoton, mutta kenen käsissä on sen tulkinta.” Omien some-väylieni näkemys on selvä: tässä ollaan kuutamolla ja kunnolla!
Olen some-raadin kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen vallan yksityistämiselle on tärkeää olla rajat. Tässä kohtaa kannatan perustuslain tiukkoja tulkintoja.
Mutta on Sasilla todella tärkeä pointtikin! “Hän suomii sitä, että eduskunta on asiantuntijakuulemisissa muutaman valtiosääntöjuristin varassa. Sasi ehdottaakin, että perustuslakivaliokunta kutsuisi kuultavaksi myös muiden oikeudenalojen asiantuntijoita.”
Juuri näin!
On hämmästyttävää, miten pieni porukka (mies)juristeja dominoi perustuslakivaliokunnan kuulemisia! Ja edelleen on hämmästyttävää, miten hankalaa tätä faktaa on nostaa esille aivan normaalina keskustelun ja analyysin kohteena.
Anna Erkkilä – Finpron Senior Advisor – kirjoitti 26.5.2015 Kehitys-lehdessä, että ‘köyhyyden vähentäminen saa olla myös hyvää bisnestä.‘Kansainvälistä oikeutta ja nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä yli vuosikymmen tutkineen oikeusantropologin on pakko kysyä: hyvää bisnestä kenelle?
