miiahalmetuomisaariSomessa levisi tänään Otso Kantokorven kirjoitus, joka oli osoitettu Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumille. Kantokorpi perustelee, miksi hän kieltäytyi Kollegiumin kutsusta osallistua keskustelusarjaan ’10 teesiä kielestä’ vailla esiintymiskorvausta.
Kantokorven aloite on sekä rohkea että tarpeellinen.
Yle uutisoi tänään, että Opetusministeriö harkitsee tohtorilinjausten muuttamista – vihdoin, tohtoreiden työttömyyden jatkettua kasvuaan 15 vuotta putkaan. Kysyin itse viime viikolla HS-mielipiteessä, miksi tohtoreita haluttiin kouluttaa niin paljon.
Nyt kysyn suoraan: missä viipyy Opetusministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen vastaus?
Rami Saarela peräänkuuluuttaa 16.12 Mainonnassa ja Markkinoinnissa tutkijoita täyttämään yliopistojen tärkeää ‘kolmatta tehtävää’ eli astumaan esiin sosiaalisessa mediassa ja ottamaan kantaa.
Todella tärkeä kannanotto – mutta omalta kohdaltani vakuutan, ettei syy läheskään aina ole tutkijassa!
Sen sijaan ongelma on akateemisen kentän sisäinen arviointijärjestelmä, joka pahimmillaan rankaisee tutkijaa suoraan siitä, jos hän tekee muuta kuin keskittyy akateemisen maailman arvostamiin kapea-alaisiin suorituksiin, toisin sanoen kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkeleiden kirjoittamiseen.
OODI AKATEEMISELLE VAPAUDELLE! Sehän on ‘huippuhöpötyksen’ ja ‘strategisen profiloitumisen’ suurin uhri. Kuitenkin kaikki tutkijat tietävät: ilman vapaata ajatuksellista samoilua saavutetaan harvoin mitään merkittävää – minkäänlaista ‘huippua’.
Huippuretoriikka on tympeää ja luotaan työntävää – kuka haluaa julistaa olevansa jonkin sortin ‘huippu’ asioissa, jotka eivät järjestäydy hierarkisesti jotain absoluuttisen erinomaisuutta periaatetta seuraten?!
Koska tämä kuitenkin on ajan vallitseva retoriikka, otan sen hetkiseksi käyttööni. 19.11 juhlistimme Pamela Slotten kanssa toimittamamme kirjan Revisiting the Origins of Human Rights julkaisua. Kirja on alansa ‘huippua’ sikäli, että sen on julkaissut alan ykköskastin julkaisija. Tältä osin se on juuri sellainen julkaisu, jota tutkijoilta nyt Suomessa peräänkuulutetaan.
Merkittävää kirjan syntyhistoriassa on, että sitä on määrittänyt joka vaiheessa aito akateeminen vapaus – niin sen idean hahmottumista, idean jalostumista kirjan kahdessa kirjoittajatapaamisessa kuin yksittäisten lukujen kirjoittamista.
Elina Pirjatanniemi kommentoi tänään (epäsuorasti) Turun Sanomien kolumnissaan Kimmo Sasin raporttia ihmis- ja perusoikeusasiantuntijoiden ‘fundamentalismista’. Kirjoitin itse pari päivää sitten osin Sasin tulkintoja puoltavan kannanoton.
Nimesin oman kannanottoni ‘päivän eriäväksi mielipiteeksi’, koska osasin lukea ihmisoikeuskentän näkökulman siihen. Elina Pirjatanniemen kolumni vahvistaa arvioni.
Hänen kirjoituksensa sisältää myös hyviä pointteja, mutta tämä määritelmä kaipaa syvennystä: “oikeus on kivettynyttä politiikkaa”.
Somessa on kauhisteltu Sasin raporttia ”Lain vartijat – perustuslaki on ehdoton, mutta kenen käsissä on sen tulkinta.” Omien some-väylieni näkemys on selvä: tässä ollaan kuutamolla ja kunnolla!
Olen some-raadin kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen vallan yksityistämiselle on tärkeää olla rajat. Tässä kohtaa kannatan perustuslain tiukkoja tulkintoja.
Mutta on Sasilla todella tärkeä pointtikin! “Hän suomii sitä, että eduskunta on asiantuntijakuulemisissa muutaman valtiosääntöjuristin varassa. Sasi ehdottaakin, että perustuslakivaliokunta kutsuisi kuultavaksi myös muiden oikeudenalojen asiantuntijoita.”
Juuri näin!
On hämmästyttävää, miten pieni porukka (mies)juristeja dominoi perustuslakivaliokunnan kuulemisia! Ja edelleen on hämmästyttävää, miten hankalaa tätä faktaa on nostaa esille aivan normaalina keskustelun ja analyysin kohteena.
Anna Erkkilä – Finpron Senior Advisor – kirjoitti 26.5.2015 Kehitys-lehdessä, että ‘köyhyyden vähentäminen saa olla myös hyvää bisnestä.‘Kansainvälistä oikeutta ja nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä yli vuosikymmen tutkineen oikeusantropologin on pakko kysyä: hyvää bisnestä kenelle?
Viime viikon kuumin some-aihe oli tutkijapiireissä MTV3:sen uutinen Jorma Ollilan 18.11. pitämästä puheesta Slush-festivaaleilla – anteeksi tapahtumassa. Suora lainaus: – Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa tai muuten sinusta tulee akateeminen. Aika rajua kieltä. Edes piinkovalta yritysjohtajalta, insinööriltä, kauppatieteilijältä – tai kaikkea näitä yhdessä. Kenties kommentti oli tarkoitettu provokaatioksi – vaikka tuskinpa akateemiset surkimukset hänen … Read more
