Creative Scholar &
Professional Intellectual

Jo riittää! Koulutusleikkausten tuolla puolen

Vuosi sitten olimme juuri kuulleet odottamattoman vaalituloksen, joka toi valtaan ‘SSS-hallituksen’. Kansakuntamme historiassa alkoi vaihe, jota liki kukaan ei osannut ennakoida. Kuten hyvin tiedämme, täysin vastoin vaalilupauksia valtapuolueet alkoivat kajota kovin käsin sekä tutkimusrahoitukseen että yliopistojen perusrahoitukseen. Myös  varhaiskasvatus joutuu taistelemaan toimintaedellytystensä puolesta.
Missä tässä kaikessa onkaan kyse – miksi tällainen toimintalinja vastoin kaikkia kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden suosituksia? Näissä kysymyksissä riittää sulattelemista vielä pitkään.
Kulunut vuosi on samalla ollut myös yliopistoaktivismin historiaa. Tässä väläys omista tunnelmistani tasan vuosi sitten – Facebook-avautuminen, josta sivusto ystävällisesti muistutti. Avautumisen taustalla oli uutinen hallitusohjelman linjauksesta, joka mahdollistaisi kuntia toteuttamaan osan esiopetuksesta maksullisena kerhotoimintana.
Suomeksi tämä tarkoittaisi esiopetuksen lakisääteisyyden poistumista, perheiden eriarvoisuuden voimistumista sekä helposti julkisen palvelutason alenemista. Ja samalla jälleen maksuttoman ja kaikille ulottuvan julkisen koulutusjärjestelmämme rapauttamista.
Paljon tekstissä kuulostaa edelleen ajankohtaiselta. Samalla tärkeitä asioita on tapahtunut: vetoomukseni nousta barrikaadeille on kiistatta toteutunut. Tosin edelleen voisimme protestoida muun muassa HYn irtisanomisia vastaan voimakkaammin.
Tekstistä huokuu myös valtaisa tyytymättömyys demokratiaan, erityisesti sen nykytilaan – tunne, jonka uskon monen jakavan. Kuinka voimme palauttaa uskon siihen, että vaaliuurnille sekä kannattaa vaivautua ja että näin voimme aidosti vaikuttaa? Kenties nykyhallituksen toimet edesauttavat tässä. Ehkä seuraavalla kerralla nukkuvat äänestäjät ovat hereillä ja varmistavat vaaliuurnilla oman kantansa näkymisen. Varmuutta tästä meillä ei kuitenkaan ole. Työmme siis jatkuu.
< < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <
Tunnelmia vuoden takaa – Facebook-päivitykseni 2.6.2015

Nyt alkaa ihan oikeasti jo riittää. Demokratia my ass.

Mitä sitten, jos jonkin sortin enemmistö vaaliuurnille vaivautuneista kansalaisista on äänestänyt vallan tämänhetkiseen kahvaan joukon pahvipäitä, jotka erilaisin luovin argumentein yrittävät todistella ‘pakkoa’ siihen ja tähän. Ei kai meidän ole pakko olla tästä kiinnostuneita.
Tarkoitan vain, että nyt nämä aloitteet alkavat oikeasti rapauttaa koko sitä hyvinvoinnin mallia, jolle suomalainen hyvinvointi ja tasa-arvoisuus oikeasti pohjautuvat. Miksi tämä raivo käydä käsiksi tutkimukseen, koulutukseen, tasa-arvoisiin osallistumisen mahdollisuuksiin? Ollan realisteja: rahasummat, jotka tässä kaikessa pyörivät, ovat talousnäkökulmasta kuitenkin tosi pieniä.
 
Kaikki alkaa minun maailmassani liittyä yhteen: viime keväinen Suomen Akatemian strategisen tutkimusrahan tiedotustilaisuus, jossa painotettiin sitä ‘tietojohtamista’ tukevaa tutkimusta, joka lisää ‘hyötyä’. Professorit ja ‘kolmas lukukausi’. Heitot ‘kaiken maailman dosenteista’. Kaikenlainen pyrkimys tasapäistää, vaientaa kriittistä ajattelua. Saada hyvinvointia kasautumaan entistä selkeämmin niille ahneille etuoikeutetuille, jotka yhteiskunnan ‘huipulla’ tällä hetkellä pelkurimaisesti lymyilevät.

Mikä on tämä jatkuva puhe tästä ‘pakosta’ – olemmeko oikeasti talouden näkökulmasta uudelleen 1990-luvun laman tilanteessa? EMME!!

Ja kovat kehiin: oma mummoni ei voinut 1920- ja 1930-luvuilla käydä koulua, koska siihen ei oikeasti ollut mahdollisuutta! Maaseudulla ei ollut varaa järjestää opetusta, joten maatalon tytär ei pystynyt jatkamaan opintojaan. Asia, jonka kuulin häneltä hänen elämänsä varrella toistuvasti, ikuisena surun aiheena.
 
Hänen tyttäriensä tilanne oli parempi ja minä hänen lapsenlapsenaan olen päässyt julkisilla varoilla kouluttautumaan viittä vaille dosentiksi. Miten käy minun lapsieni? Eikö juniorillani kohta ‘oikeasti’ ole varaa päästä kadun toisella puolella sijaitsevaan julkiseen esikouluun?!!

Jo riittää!! Tasapuolinen ja ilmainen koulutus ovat niitä tekijöitä, jotka ovat koko Suomea ajatellen kaikkein tärkeimpiä! Varhaiskasvatus kuuluu tähän kiistatta!

Olen kriittinen myös Pisa-tutkimusten hehkutusta kohtaan – mutta MISTÄ nämä tämänhetken päätöksiä tekevät idiootit oikein kuvittelevat, että niidenkin menestys on kummunnut?! Lopettakaa nyt hyvät pahvipäät ennenkuin saatte aikaan jotain oikeaa tuhoa, jota kuolinvuoteillanne kadutte!!
Ja me muut: TOIMINTAA!!!
 
Kuva: flickr user woodleywonderworks