Ei kivettynyttä politiikkaa vaan lavaa!

Elina Pirjatanniemi kommentoi tänään (epäsuorasti) Turun Sanomien kolumnissaan Kimmo Sasin raporttia ihmis- ja perusoikeusasiantuntijoiden ‘fundamentalismista’. Kirjoitin itse pari päivää sitten osin Sasin tulkintoja puoltavan kannanoton.

Nimesin oman kannanottoni ‘päivän eriäväksi mielipiteeksi’, koska osasin lukea ihmisoikeuskentän näkökulman siihen. Elina Pirjatanniemen kolumni vahvistaa arvioni.

Hänen kirjoituksensa sisältää myös hyviä pointteja, mutta tämä määritelmä kaipaa syvennystä: “oikeus on kivettynyttä politiikkaa”.

Tämä lausunto summaa juuri sen oikeustieteen / ihmisoikeusasiantuntijoiden toiminnan keskeisen piirteen, jota olen tutkinut liki puolitoista vuosikymmentä: että oikeus/laki olisi tavallaan staattinen järjestelmä, josta on mekaanisesti ja arvovapaasti mahdollista vain ammentaa ‘oikea’ tulkinta – eräänlainen totuus – eri tilanteisiin – sitten kun erilaisten poliittistenkin prosessien kautta oikeusnormit ovat ‘kivettyneet’.

Näinhän ei tietenkään ole – ja on äärimmäisen tärkeää, että tämä fakta otetaan aktiiviseksi osaksi tätä keskustelua. Joka kerta – tai jos ei joka kerta, usein – kun asiantuntija tulkitse tätä ‘kivettynyttä’ politiikkaa, laki/oikeus muuttuu jälleen aktiiviseksi.

On syvästi kiintoista ajatus, että lain tulkinta olisi jotenkin vähäpätöinen dynaaminen positio. Päinvastoin se on erittäin merkityksellistä yhteiskunnallisen vallan käyttöä, jossa monesti merkittävästi laajennetaan vallitsevaa käsitystä esimerkiksi ihmisoikeuksin sisällöstä.

Tässä yhteiskunnallisen vallan käytössä ei nähdäkseni ole sinällään mitään ongelmallista – kunhan vain tunnistamme tämän tulkinnan dynaamisuuden olemassaolon! Täten – kuten kriittiset oikeusteoreetikot ovat vuosikymmeniä osoittaneet – oikeus/laki ei ole mitenkään selkeä politiikan ‘vastavoima’, vaan samalla tavalla dynaaminen kilpailevien intressien järjestelmä.

Juridiikan kentän kohdalla tämä intressikilpailu saa vain hyvin toisenlaisia, teknisiä muotoja.

Tämän tulkinnan tärkeydestä puhuminen ole mitään teoreettista saivartelua. Kun tarkastelemme koko toista maailmansotaa seurannutta ihmisoikeusilmiötä, näemme, miten keskeisiä asiantuntijat – ihmisoikeusjuristit – ovat olleet sekä ilmiön juridisoimisessa että laajentamisessa.

Juuri näiden tulkintojen kautta yleinen käsityksemme siitä, mitä ihmisoikeuksien kieli pitää sisällään, on hiljalleen laajentunut. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien siirtyminen osaksi ihmisoikeuksien kiistatonta ydintä havainnollistaa tätä oivasti.

On kiinnostavaa, miksi juridiselle kentälle tämän tulkinnan subjektiivisuus sekä aktiivisuus on niin usein ongelmallista – miksi niin usein tätä tulkintapositiota havainnollistavat tutkimukset kyseenalaistetaan tai yritetään osoittaa jotenkin vääriksi. Miksi tämä on juristikentälle niin herkkä paikka?

Tai tarkemmin, tässä kohtaahan nimenomaan koko ‘kriittinen’ oikeusteoreettinen keskustelu eroaa ‘perinteisestä’ tai ‘valtavirtaisesta’ – jos kukaan nyt tällaisia luokitteluja enää käyttää. Muistan, miten hämmentynyt olin tutkimukseni alussa oppiessani, miten voimakkaita sisäisiä jännitteitä oikeustieteilijöiden eri ‘koulukuntien’ välillä oli.

Yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta olemme tässä kohtaa keskeisessä ongelmakohdassa: perinteisesti juristit ovat aivan liian suuressa määrin saaneet rauhassa määrittää, minkälaiset tulkinnat juridiikan kentästä ja sen toiminnasta ovat hyväksyttäviä. Aivan kuten aivan viime aikoihin asti on ollut taloustieteen kohdalla.

Kuitenkin laki/oikeus ovat lähtökohtaisesti keskeisiä yhteiskunnallisia instituutioita ja niiden kautta käytetään merkittävää yhteiskunnallista valtaa.

Täten on itsestään selvää, että niiden huolellinen analyysi osana laajempaa yhteiskunnalista kontekstia on ennen kaikkea yhteiskuntatieteilijöiden tehtävää.

Perus- ja ihmisoikeudet on kirjattu kiistatta lakiin. Tästä ei ole epäselvyyttä. Kuitenkin niiden tulkinta on aina aktiivinen prosessi, joka heijastelee sekä sisältöä, jonka lain kirjain on käytännössä saanut. Toisaalta tulkinta heijastelee tietyin osin myös tulkitsijan subjektiivisia näkemyksiä.

Kiven sijaan oikeampi vertaus oikeudelle olisikin kenties laava: se on ajoin jähmettynyttä, ajoin hitaammin tai nopeammin muuttuvaa – ei vain juridisen kentän ulkopuolisten prosessien seurauksena, vaan myös tulkinnan aiheuttaman sisäisen muutoksen vuoksi. Ja näin asian kuuluukin olla.

 

Advertisements

2 thoughts on “Ei kivettynyttä politiikkaa vaan lavaa!

  1. Kiitos reaktiostasi. Koen kuitenkin että tulkitset minua hieman ‘yli’. En kolumnissani puolla sellaista näkemystä, että juristit olisivat ainoita jotka voivat oikeudesta puhua. Oikeudellisessa argumentaatiossa on kuitenkin omat konventionsa, aivan kuten muissakin diskursseissa. Tästä muistuttaminen ei tarkoita sitä, ettei ulkopuolinen keskustelu oikeuden ymmärtämisen kannalta tärkeää – muu väite olisi absurdi. Nähdäkseni tuon myös esille, että oikeus on perimmiltään poliittista. Laintulkinta puolestaan voi olla erittäin teknistä (rutiinikeissit) tai hyvinkin arvopohjaista (vaikeat tapaukset). Suurin osa juristeista ymmärtää hyvin oikeuden dynaamisen ja staattisen luonteen jännitteen. Keskeistä on avoin argumentaatio, hyvät perustelut, olipa sitten kyse tuomioistuimen ratkaisusta tai muusta oikeudellisesta teosta.

    Like

  2. Kiitos kommentista Elina. Tämän valossa vaikuttaa, että olemme hyvin samaa mieltä asioista (niinkuin oletankin). Hienoa, että saamme näitä näkökantoja laajasti ajankohtaiseen keskusteluun mukaan! Erityisesti, kun poliittinen kenttä tuntuu olevan jotenkin pahasti sekaisin juuri nyt, on entistä tärkeämpää, että me tutkijat tuomme kannanotoilla asioiden monipuolisia tasoja esiin – mikä tarjoaakin mukavan väylän hahmottaa myös tutkimuksellisten kannanottojen roolia laajemmin suhteessa päivänpolitiikkaan.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s